"Loading..."

Kapteenin lokikirja

aika-parantaa-haavat

Nyt, Kun Aika Parantaa Haavat

Kirjoitin laulun ”Kun Aika Parantaa Haavat” Intiassa eräällä pienellä saarella, jonne 2004 Tsunami iski; Saarella, joka ei vieläkään ole täysin palautunut iskusta. Keskusteltuani saaren asukkaiden kanssa tapahtuneesta ja nähdessäni edelleen kyynelkanavien aukeavan heidän kertoessaan tarinaansa tuosta tapaninpäivästä, oli heidän tarinansa uponnut minuun.

Tämä kyseinen laulu syntyi nopeasti, niin kuin itselle tärkeät laulut usein tulevat. Sain mahdollisuuden matkustaa kaksi vuotta kappaleen valmistumisen jälkeen kuvaamaan musiikkivideota kyseiseen kappaleeseen paikkaan, jonne Tsunami oli myös iskenyt.

Matkustin Sri Lankalla kaupunkiin, joka oli vaurioitunut Tsunamissa pahasti ollessa suoraan aallon edessä, ja löysin rakennuksia jotka oltiin jätetty koskemattomaksi vuoden 2004 tapahtuneen katastrofin jälkeen. Kiersin muutamia rakennuksia läpi ihmettelemässä luonnon järjetöntä voimaa ja kuvaamassa muutaman oton Tsunamin runtelemissa entisissä ihmisten kodeissa. Kiersin myös läpi pienen tsunamimuseon johon paikalliset olivat keränneet kuvia, joita ihmiset olivat lähettäneet ympäri maapalloa vuoden 2004 tapanin päivän tapahtumista. Kuvasin myös tätä materiaalia musiikkivideolleni, ja videolla nähdään myös kuvaamaani materiaalia Intian saarelta jossa olin aiemmin. Kaikki kuvat ja piirustukset joita videolla on, ovat vuoden 2004 Tsunamin uhrien, uhrien läheisten ja omaisten tekemiä, lähettämiä tai ottamia.

Suurin kysymys mikä minulle jäi muistokirjoituksista, lasten piirustuksista ja teksteistä mieleeni oli: ”WHY” (miksi).

Miksi pitää olla katastrofeja? Miksi joku joutuu kärsimään ja toinen tasoittelee ylensyönnistä johtuvaa ähkyään porealtaalla? Miksi näin vahva epätasapaino?

Niin kuin olen monesti kirjoituksissani ja keskustelujen yhteydessäkin jankuttanut, että ainut mikä on pysyvää, on muutos. Sanoin sen jälleen. Niin kauan kuin suhteutamme ihmiselomme aikaan, on muutos pakollinen ja luonnollinen osa elämän jatkumoa.

Muutosta voi olla monenlaista, ja aina se ei välttämättä ole ihmismielelle mielekästä tai odotettua.

Tällaisia muutoksia ovat esimerkiksi katastrofit; Liittyy katastrofi sitten täysin henkilökohtaiselle tasolle tai globaaleille leveleille, on se aina ei-odotettu vieras.

Useimmiten katastrofeilla on tapana näyttää todellinen luonteensa ja vaikutuksensa vasta jälkeen sen hetken, jolloin katastrofi on tapahtunut. Katastrofien luonteeseen kuuluu miltei aina jollain evää puhdistaminen; Esimerkiksi henkilökohtaisella tasolla elämässä vastaan tuleva katastrofi vaikkapa kehossa (esim. syöpä), ja siitä selviytyminen saattaa muokata ihmisen elämänlaatua paremmaksi loppuelämää ja ympärillä olevia läheisiä ajatellen, vaikkei katastrofin parantavaa ja puhdistavaa voimaa katastrofia läpi käydessä huomaa eikä tunnekaan.

Elämme katastrofien keskellä kaiken aikaa. Elämähän on yhdestä vinkkelistä katsottuna pyristelemistä kaaoksen ja katastrofien välillä. Toisaalta elämä voi myös olla oppimista virheistä, rakkauden kohtaamista, jakamista ja vastaanottamista ja katastrofien kanssa käsi kädessä elämistä. Tämä riippuu aina henkilöstä itsestään miten asiat itselleen koittaa selittää ja miten ne kokee.

Yksi suurimpia puhdistuksia ja katastrofeja on koko ajan käynnissä ympäri maapalloa kun tuulten suunnat ja syklit muuttuvat nopeasti ajaen ihmiset pois mailtaan paremman toivon perässä. Kun kasvualusta viedään kasvulle sopimattoman ilmaston takia, on ihmisen pakko alkaa liikkua ja etsimään muita vaihtoehtoja jollei hän halua menettää arvokasta henkikultaansa. Tämä on täysin luonnollista ja niin 99% meistä varmasti toimisi esim. ravinnonsaannin tyrehtyessä.

Samalla kun yksi suurimpia ilmastokatastrofeja ihmisrodun historiassa jyllää valtoimenaan ja antaa merkkejään kaiken aikaa kasvavassa määrin siitä että kaikki tulee muuttumaan radikaalisti ja hyvin nopeasti, ruokimme katastrofia joka päivä arkisilla ratkaisuillamme ostaessamme suurien yhtiöiden eettisesti päin persettä tuotettuja tuotteita ja kuluttamalla rakasta palloamme jalkojemme alta nopeammin kuin pallo ehtii paskaamme putsata.

 

Ei hätää!

 

Maapallo kyllä pitää huolen omista orgaanisista vipeltäjistään, ja jaksan uskoa, että ihmisrotu jää varmasti eloon! No problem!!!

Tätä ennen tarvitaan kuitenkin katastrofin tapoihin kuuluva puhdistus joka on myös käynnissä kaiken aikaa. Sen lisäksi että tapamme toisiamme kilpaa milloin jumalat ja milloin pörssi mielessä, luonto on alkanut tekemään puhdistavaa työtänsä. Esimerkiksi napajäätiköiden sulaessa pelkästään siitä aiheutuva meriveden nousu jättää alleen pakostikin matalalla lilluvat ihmisten elintilat, jolloin vähäinen maaperä maapallon kokonaispinta-alasta pienenee entisestään maapallon väkiluvun kasvaessa kuitenkin järjetöntä vauhtia. Kaikki eivät siis millään mahdu enää pian olemaan, saati sitten että tultaisiin toimeen keskenämme.

 

Ei paineita!

 

Elintilaongelmiinkin on ratkaisu, jos osakkeiden kanssa on vuosien saatossa mennyt hyvin tai veroparaatiseissa lepää kivasti hynkkyä; Tarpeeksi isolla määrällä massia, sitä kaikkien rakastamaa elämän eliksiiriä eli rahaa, voi esimerkiksi ostaa itselleen vakuutuksen, jolloin vaikkapa hirmumyrskyn sattuessa tonteille saa itselleen kuljetuksen pois katastrofialueelta suljettuun ja suojattuun ympäristöön. Myös vedenpinnan nousua on ajateltu meidän matti meikäläisten puolesta rakkaissa pankkiirien pyörittämissä vakuutusyhtiössä. Muutto ylemmäs!

Ainut mikä tässä ajatuksessa on aivan päin persettä on se, että näin ajateltuna eloon jäävä eliitti koostuu juuri niistä samoista tyhjäkatseisista kroisoksista, jotka pörssimalleillaan ja ratkaisuillaan ovat epätasapainoittaneet maailmaa jo liian pitkään ja myyneet sielunsa mammonalle jo niin kauaa aikaa sitten, ettei omaa ajattelua tai empatiaa enää edes ole olemassa.

 

Ei hätää!

 

Itse jaksan uskoa katastrofien puhdistavaan ja tasapainottavaan voimaan, koska luonto ja me kaikki jotka olemme osa sitä, mukaudumme!

Näinä aikoina nimenomaan mukautuminen on se millä voimme pelastaa toinen toisiamme ja mahdollisesti jättää jälkipolvillemme viljelysmaita ja raikkaita ja puhtaita aamuja.

Mukautuminen on aina helppoa kun itsellä on kaikki hyvin. Minunkin on helppo kirjoittaa tätä tässä nyt katto pään päällä ilman pommien vilinää yläpuolellani lämpimässä. Mutta entäs sellaisena päivänä kun itselläni on kaikki päin helvettiä henkilökohtaisella tasolla ja joku iskee ovestaa sisään ja ryöstää, hakkaa ja raiskaa rakkaan kehoni? Miten olla silloin mukautuvainen tilanteeseen?

Utopiahan on, että tällaista tilannetta ei pääsisi tulemaan jokaisen mukautuessa siihen tilanteeseen mitä elämä kulloinkin tuo tullessaan.

Mutta jos ja kun katastrofit minua kohtaa tulevina päivinä, ainakin yritän kaikkeni! Yritän kaikkeni mukautua ja nähdä tilanteen muistakin vinkkeleistä kuin vain ja ainoastaan siitä aina niin tutusta ja turvallisesta, omasta.

 

Katastrofeja on, tulee ja menee; Mutta miten niihin mukaudun? Se määrää tulevaisuuden laadun.

Tapahtui mitä tahansa sinulle, minulle tai hänelle, aika parantaa ja tulee aina parantamaan haavat.

 

No worries! It will be good!

 

Mukaillen,

 

Kapteeni Puttonen

 

Säähavainnot:

Ilmasto muuttuu